Hontai Judo
Vuoden judoseurassa opitaan, viihdytään ja menestytään
Perinteinen judo elää ja voi hyvin

Keväällä 2000 nimesi Suomen Judoliiton hallitus helsinkiläisen Hontai Judon Vuoden Judoseuraksi. Perusteluina mainittiin mm. nuoren seuran suuren aktiivisuuden kaikilla tahoilla; Hontai Judon nuoret ovat monilukuisina ja menestyksellisesti osallistuneet leiri- ja kilpailutapahtumiin sekä kotimaassa että ulkomailla aina SM-tasoa myöden, ja seura on myös kunnostautunut viimeisten vuosien aikana järjestämällä useita laadukkaita leiri- ja kilpailutapahtumia.

Mikä ihmeen Hontai?

Hontai tarkoittaa aitoa, alkuperäistä, juuria.
Vuonna 1990 Helsingin Puistolassa toimintansa aloittanut pieni judoseura Hontai Judo haluaa vaalia judon perustajan Jigoro Kanon tavoitteita painottamalla judoa keinona kasvaa ja kasvattaa harrastajiaan. Kano korosti usein judon harrastajan kehittymistä 'kolmen kulttuurin periaatteena', nimittäin fyysinen, henkinen ja moraalinen kulttuuri.
Voidakseen judon päämäärän mukaisesti kehittyä yksilöksi, joka on valmis lunastamaan paikkansa yhteiskunnassa ja toimimaan yheisen edun hyväksi, on judon harrastajan pyrittävä kehittymään kaikilla kolmella alueella. Fyysisesti vahva ja terve keho tarjoaa hyvän perustan älylliselle toiminnalle ja ennen kaikkea henkilökohtaisille hyveille. Lyhyesti: Judo on tapa kasvaa ihmisenä! (www.hontaijudo.fi/sivut/hontai.htm).

Taustaa
Seuran perustajat Satu ja Staffan Lindgren olivat tavanneet tatamilla Helsingin Yliopiston judoseuran FinnDai'n harjoituksissa syksyllä 1976 Sadun alkeiskurssin puitteissa. Ruskeavöinen Staffan oli itse aloittanut PoJu'lla (Polyteknikkojen Judokerho) syksyllä 1966 Max Jensenin opissa. Häämatka keväällä 1978 suuntautui Japaniin perinteistä reittiä Siperian halki junalla ja laivalla Nahodkasta Yokohamaan. Perillä harjoittelimme kuukauden verran Kodokanissa kirsikkakukkien aikaan. Perheen kasvaessa (Stella -79, Stefan ja Sixten -82) säilyivät judoharrastus ja tiiviit kontaktit FinnDai'n porukkaan. Lasten varttuessa kouluikään tuli suunnistusharrastuksen lisäksi aika tutustuttaa lapset lähemmin myös judoon. Olisimme tietenkin itse voineet lähteä viemään lapsia johonkin muuhun seuraan, mutta ajatusmaailmamme ja mielikuvamme judon opettamisesta ei aivan vastannut sitä mitä näimme ympärillämme, joten hiljalleen syntyi ajatus aloittaa judotoiminta Puistolassa, keskellä Tapulin lähiötä. Saatuamme Judoliitolta lainaksi 9 tatamia pääsimme aloittamaan judotoiminnan tammikuussa 1990.

Sixten 1.k, Stella 1.d, Staffan 4.d, Satu 1.d, Stefan 1.k toukokuussa 2000

Toimintatavat
Hontai Judon perusajatuksena on aina ollut että jokaisen tulee voida harjoitella judoa omista lähtökohdistaan. Tämä merkitsee meillä sitä, että samassa ryhmässä harjoittelee kokeneita SM-mitalisteja ja heiveröisiä satunnaisesti harjoituksissa kävijöitä. Jokaiseen suhteudutaan yksilönä huomioiden tämän osaaminen, fyysiset kyvyt, luonne jne, eikä ketään käytetä heittopussina missään tilanteessa. Päinvastoin, kaikille annetaan mahdollisuus onnistumisen hetkiin, sillä tätä kautta oppii parhaiten. Omien rajojen kokeileminen eri yhteyksissä auttaa nuoria; oli sitten kyseessä ensimmäinen leiriyö poissa kotoa, harjoituskilpailu salilla, natsa- tai vyökoe. Vähitellen kasvaa luottamus omiin kykyihin, mutta samalla pysyvät jalat tiukasti tatamissa, eikä harhaluuloja oman osaamisen ylivertaisuudesta juurikaan synny.

Harjoitusten ilmapiiri on rento, vaikka perinteisistä judotavoista pidetään kiinni. Tahti on kyllä joskus liiankin leppoisa ja leikkisä, mutta luotamme siihen, että ne jotka haluavat kovempaa treeniä, pystyvät itse halutessaan lisäämään toistomääriä ja inteinsiteettiä harjoitteissaan. Tärkeintä on että jäsenemme pysyvät mukana mahdollisimman pitkään, sillä vain näin voi kehittyä judossa. Oppimisen tahdilla ei ole väliä!. Tyytyväiset judon harrastajat ovat lajin parasta mainosta! Ei kannata liikaa ihannoida kovuutta, vaan mieluummin huolehtia siitä, että mukana olevat viihtyvät ja kehittyvät ja tuntevat jatkuvasti itsekin edistyvänsä. Tällä tavalla he pysyvät judon parissa, ja vasta silloin on lajillamme todellisia mahdollisuuksia kehittyä massaamme. Se, että suuremmasta määrästä harrastajia todennäköisesti nousee useampia ja kovempia huippujudokoita, on lisäbonus, mutta ei itseisarvo!

Muksuista aikuisiin ja kaikkea siltä väliltä
Seuramme muksujudon vetäjä Eero Veck aloitti muksuille eli 4-6-vuotiaille tarkoitetut judopeuhaamistunnit jo vuonna 1997, ennen kuin Judoliitto käynnisti omat muksujudokuvionsa. Monet lasten vanhemmista ovat itse uskaltautuneet mukaan varovaiseen kuntojudoon, josta tällä hetkellä kantaa vastuuta Erkki Jokikokko.

Erkki tutkii waki-gatamen saloja Eeron valmistautuessa taputtamaan
Kilpaileminen
Nuorten suhtautuminen kilpailemiseen voi vaihdella hyvin paljon. Monille se on pelkästään sosiaalinen tapa, ja omaa suoritusta ei juurikaan jännitetä, toiset taas pystyvät keskittymään täysin tuleviin koitoksiin. Voitto tai häviö on hetken asia; lopputulokseen ei tulisi kiinnittää huomiota, ainoastaa parhaaseen mahdolliseen tilanteiden hyödyntämiseen. Hontai Judon kilpailutoiminta ei ole kovin tavoitteellista ainakaan seuratasolla, ja kilpailemiseen tähtäävä harjoittelu on vielä aika lailla lapsenkengissään. Kamppailulajien huippuvalmentajatutkinnon suorittanut Staffan toteaa kuitenkin, että tavoitteena on turvata jokaiselle kehittymismahdollisuudet. Ohjaajien kouluttamiseen panostetaan, ja nuorten harjoittelua kehitetään suunnitelmallisemmiksi sekä hyödynnetään liiton ja alueen leirityksiä ja randoriharjoituksia. Jo nyt kannustamme jokaista etsimään ja ylittämään rajansa ainakin kokeilemalla kilpailemista jossakin muodossa, ja pyrimme antamaan kaiken tukemme niille, jotka haluavat kokeilla siipiensä kantavuutta kovemmillakin areenoilla. Tätä taustaa vasten on Hontain menestys kilpatatameilla ollut erittäin hyvä; nuorten SM-mitalisteja on seurassamme täysi tusina, ja aikuistenkin SM-kisoissa on tullut useita mitalisijoituksia. Tämän syksyn nuorten SM-kisoissa oli Hontai'n joukkueen saalis yhteensä 9 mitalia, kirkkaimpana Uula Salmisen kultamitali B-poikien -73 kg:n sarjassa. Judon Finnish Openissa voitti Julia Casagrande N-48 kg:n sarjan ja moninkertainen SM-kultamitalistimme Stella Lindgren sijoittui kolmanneksi N-52 kg:n sarjassa.
Stella Lindgren sijoittui kolmanneksi ja Julia Casagrande voitti sarjansa Judo Finnish Openissa Leikkien lämpimäksi, näyttävät B-nuoret Uula Salminen ja Tero Malkki tuumaavan heidän valmistautuessa A-nuorten SM-pronssiotteluihin

Tehtäviä ja vastuuta nuorille ja heidän vanhemmilleen
Hontai Judo on korostetusti junioriseura, ja vanhempia harrastajia on mukana vain kourallinen. Silti olemme uskaltaneet ottaa järjestettäväksemme useita suuria judotapahtumia kuten alueleirejä, aluemestaruuskilpailuja ja tähän asti suurin hankkeemme, nuorten SM-kisat -98, jossa saimme tukea Tikkurilan Judokoilta itse kilpailupaikan järjestelyjen osalta. Aktiivisten vanhempien talkoohenki ei ole pettänyt, ja nuorille olemme joka vuosi luottavaisesti voineet antaa yhä vaativampia tehtäviä hoitaakseen.

Suhteet lasten vanhempiin ovat muutenkin tärkeitä. Nuorten jatkoryhmää ja kuntojudoa ohjaava Erkki Jokikokko, joka koordinoi Operaatio Pelisäännöt- hanketta seurassamme, kertoo:
"Yksi motiivi, joka minut sai ajamaan asiaa, oli se, että oppisimme tuntemaan judoilevien lasten vanhemmat. Mikäli tunnemme vanhemmat, saamme kokonaiskuvan lapsesta, hänen lähtökohdistaan jne. sekä saamme toimivat suhteet vanhempiin; niin ongelmatilanteissa kuin menestyksessäkin. Jokaisen lopettaneen pikkujudokan ja isommankin lopettamissyy on myös mahdollista selvittää, mikäli vanhemmat tunnetaan riittävän hyvin (kynnys soittaa ja kysyä ei ole niin suuri). Lopettamisten syyt pitäisi mielestäni selvittää aina. Onko syynä jokin minkä me olisimme voineet tehdä paremmin tai fiksummin, onko syynä oma "virheemme", huono päivä vai joku muu meistä riippumaton syy. Rupesiko judo maistumaan puulta ? Jos niin miksi ???"

Muutakin kuin judoa
Tatamilla tapahtuvan toiminnan lisäksi kaipaavat useimmat nuoret myös muunlaista liikuntaa ja haasteita. Luonnossa liikkuminen tuo tervetullutta vaihtelua, ja mahdollisuuksiin testata osaamistaan ja ylittää itsensä tartutaan hanakasti. Tässä onkin paljon työsarkaa seuroille. Yhteistyötä eri lajien välillä kannattaa varmaankin kehitellä.

Hontai Judo kävi elo-syyskuussa 1999 viikon mittaisella harjoitus- ja kuntoleirillä Espanjan Aurinkorannikolla

Yhteishenki
Seuran yhteishengen kannalta tärkeitä tapahtumia ovat seuran sisäiset kevätleirit, joita olemme järjestäneet jo kahdeksana vuotena. Pyrimme saamaan niin vanhat konkarit kuin tuoreimmat alkeiskurssilaisetkin tekemään yhteistyötä erilaisissa ryhmätehtävissä unohtamatta myöskään judoharjoituksia, joissa kaikki harjoittelevat yhdessä.


Seitsemän kertaa nurin ja kahdeksan kertaa pystyyn, kas siinä elämisen taito!

Miten on Hontai Judo onnistunut tavoitteissaan? Yhteenveto Maarit Grönroosin tutkielmasta
Vanhempien näkökanta kiinnostaa myös. Kolmen lapsen äiti kertoo ajatuksiaan.