17.6.1987 keskustelivat Dan-Kollegion silloinen puheenjohtaja Jorma Kivinen ja varapuheenjohtaja Staffan Lindgren sekä Hiro Tanayma graduointiasioista Kodokanin kansainvälisen osaston johtajan Ichiro Aben kanssa. Keskustelussa todettiin mm. että mustan vyön saaminen on Suomessa kovemman työn takana kuin Japanissa. Abe toi myös esiin sen, että vaikka Kodokanin graduointiohjeissa kilpailumenestys on näkyvästi esillä, niin myös muut etenemistiet ovat mahdollisia; jokaista judokaa on käsiteltävä yksilönä ja arvioitava hänen vaikutusta koko judon kannalta. Kilpailupistejäriestelmä ei rnuutenkaan ole ehdoton, vaan korkeampi-ikäiset kilpailijat voivat saada pisteitä myös alempivöisten voittamisesta, ja pelkkä osallistuminenkin on positiivista. Ohjeista löytyy jopa maininta siitä, että hävi'jäkin voi saada pisteitä korkeatasoisessa ottelussa!

Keskustelut Aben kanssa vahvistivat käsitystämme siitä, että vaikkakin olemme täällä Suomessa kirjaimellisesti noudattaneet Kodokanin graduointijärjestelmää, niin ehkä olemme joskus soveltaneet sitä turhan yksipuolisesti ja suosineet liikaa kovaa, kilpailujudoa edustavaa linjaa.

Syksyn 1987 aikana kokoontui työryhmä Kivinen, Lindgren ja Jaakko Hannula useamman kerran työstäen lähinnä graduontitapahtuman esikarsintaan sovellettavia periaatteita. Tämän työn tuloksena syntyi ehdotus joka esitettiin Dan-Kollegion syyskokoukselle 5.12.1987. Todettakoon tässä kuitenkin, että tämä tulos, toimintapisteisiin perustuva arviointimenetelmä, ei sellaisenaan vielä riitä, vaan ensin on koko graduointijärjstelmän perusfilosofia miellettävä koko judokentässämme I

Syyskokouksessa valittiin Dan-Kollegion uudeksi puheenjohtajaksi Kyösti Korpiola, ja hän jatkoi edeltäjänsä työtä erityisesti graduointijärjestelmän filosofisen puolen tarkastelulla.

Vyöarvojärjestelmällämme on kahdenlaiset tavoitteet; toisaalta se olemassaolollaan helpottaa yksilön kehittymistä judotaidoissa toimiessaan tavallaan haasteena ja tarjoamalla selviä välitavoitteita muuten loputtomalta vaikuttavalta tieltä; ja toisaalta se kannustaa yksilöä kehittämään, opettamaan ja edistämään judoa toimien näin yhteisen hyvän puolesta.

Nykypäivänä, ja varsinkin meillä länsimaissa (erotuksena kaukoidästä) halutaan joka paikassa korostaa tasa-arvoa, Olemmehan kaikki niin valistuneita että….. Tämä kuitenkin iohtaa usein siihen, että unohdetaan että kokomusta ja viisauttakin on syytä kunnioittaa. Ei kannata yhä uudelleen ruveta 'keksimään pyörää' koska judon kehitys silloin seisoo paikallaan tai jopa taantuu.

Judo on, paljon enemmän kuin ollaan haluttu myöntää, laji, jossa edistymiseen paljon vaikuttaa puhtaan fyysisen ja teknisen kehityksen lisäksi myös mielen ja luonteen kehittyminen. Itse asiassa varsinaisesta taituruudesta judossa voidaan puhua vasta sitten, kun judokan oi tarvitse luottaa voimaan ja nopeuteen, vaan suoritukset tapahtuvat vastustajan liikkeet ennakoiden ja niitä täysin hyödyntäen. Mieli voittaa kehon!

Judokan mielen ja luonteen kehittymisessä, jota ei voida mitata millään absoluuttisia arvoja ilmaisevilla mittareilla, on opettajan rooli tärkeä. Kunnollisen opettaja/oppilas-suhteen puuttuessa, on tulos helposti ylimielinen judoka joka vankasti uskoo omaan erinomaisuuteensa eikä tunnusta mitään auktoriteetteja tai anna arvoa millekään osaamiselle oman, kapean tietämyksensä tai kokemuspiirinsä ulkopuolella. On aika selvää, että tällaisen judokan kohdalla se kuva, jonka hän pystyy judosta edelleen välittämään, on puutteellinen, ja se johtaa väistämättä judon 'köyhtymiseen' hänen vaikutuspiirissään.

Judossa vyöarvojärjestelmän yksi tavoite onkin havainnollistaa tätä kertynyttä kokemusta_, taitoa ja viisauttakin. Samalla se asettaa yhä enemmän velvoitteita judokalle hänen vyöarvonsa noustessa. Danin ei enää sovi käyttäytyä tavallisen pulliaisen tavoin, sillä jos hän näin tekee hän samalla alentaa koko judon ja kaikkien danien arvoa muiden silmissä! (eikö judo olekaan kasvattanut häntä?). Judokan on tunnettava vastuunsa lajistaan ja omasta käyttäytymisestään ja tämä merkitsee mm. sitä, että seuraavat asiat eivät kuulu judon mustan vyön haltijan käyttäytymiseen:

- muiden judokoiden tai yleensäkään kanssaihmisten loukkaaminen fyysisesti, henkisesti tai sosiaalisesti, oli sitten kyseessä judo tai mikä tahansa muu tapahtuma, Erityisen tuomittavaa on harjoitella judoa siten että muut joutuvat siitä jatkuvasti kärsimään tavalla tai toisella (fyysiset loukkaamiset, psyykkiset nöyryytykset); tällöinhän on yhteisen hyvän periaate kokonaan unohtunut!

- judon käyttäytymistapoja vastaan rikkominen, sillä tämä on judoa vastaan rikkomista, ei judon edistämistä

- yleisiä käyttäytymistapoja ja erityisesti lakeja ja määräyksiä vastaan rikkominen merkitsee sitä, että ei ole ymmärtänyt judon perimmäistä tavoitteita kasvattaa harrastajistaan hyviä kansalaisia!

Vyöarvojärjestelmän tavoitteena on tarjota yhä uudelleen etäisiä tavoitteita judokalle samalla kun se varmistaa että judoka kehittyy ei pelkästään teknisessä mielessä vaan myös vastuunsa tuntevana ihmisenä ja judokana.

Vyöarvojärjestelmän toteuttamisesta Suomessa vastaavan Suomen Dan-kollegion tehtävänä on huolehtia siitä, että näin todella tapahtuu, että dan-asteissa nouseminen tapahtuu sekä judokan fyysisten taitojen että muun toiminnan laadun perusteella.

Tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo, sillä judokan iän mukaan heikkenevän suorituskyvyn sekä muun toiminnan laadun arvioiminen ovat erittäin vaikeasti tehtävissä tasapuolisesti. Graduointijärjestelmän tarkistamisen eräänä pääasiallisena tavoitteena oli nimenomaan selventää ja helpottaa tätä tehtävää edes jollakin tavalla.

Korkeamman vyöarvon tavoitteleminen ei sinänsä varmaankaan ole kovin monella judokalla päällimmäisenä, mutta jo pelkkä tietoisuus siitä, että jossain kaukana löytyy uusi tavoite, jonka ehkä jonain päivänä voi saavuttaa, on kuitenkin eräs huomioonotettava kannustin ajateltaessa judokan toimia pitkällä tähtäimellä. Millaistahan mahtaisi olla judo ilman minkäänlaisia vyöarvoja?

Jotta judokalla säilyisi usko hänen mahdollisuuksiinsa edetä judourallaan kehittymällä sekä taidoissa että tiedoissa kuin myös vastuunsa tuntevana ihmisenä, tule hänen voida nähdä eri mahdollisuudet toimia ja häntä tulee kannustaa eteenpäin urallaan. Tätä varten on Suomen Dan-Kollegio halunnut selventää arvosteluperiaatteita uskoen että esimerkiksi judokoiden henkistä aktiviteettia voidaan nostaa tällä tavalla. Tavoitteena on pelata mahdollisimman avoimilla korteilla, mutta samalla on todettava että täyteen objektiivisuuteen judokoiden toimintaa arvioitaessa ei valitettavasti millään voida päästä.

Nykyisten graduointisäännösten tulkintojen mukaan on selvästi suosittu kovan kilpailulinjan kulkijaa kun taas pitkän, 'pehmeän' tien edustajia on usein sivutettu olankohautuksella. [Huom. Tilanne keväällä 1988!)

Kuitenkin: On olemassa myös pehmeä tie jo alusta asti! Tämä on seikka jota vastaan on ehkä eniten tehty vääryttä Suomen judossa. Ei olla haluttu myöntää sitä, että judon tulee olla laji joka sopii kaikille, niin vanhoille kuin vammaisillekin, heikoille yhtä hyvin kuin vahvoille ja aggressiivisille, hitaille ja nopeille, miehille ja naisille jne.

Kilpailumenestys on vain yksi osatekijä judossa kehittymisessä. Se ei välttämättä kuvasta judokan taidon kehittymistä, eikä varmastikaan hänen tietojensa karttumista eikä hänen toimintaansa judon edistäjänä ja vastuun ottajana. Judokan kehittymisen kannalta kilpailutapahtumilla on merkitystä mielen ja taitojen asettamiselle tavallista kovemmalle koetukselle, saavutetuilla palkinnoilla yms. sen sijaan ei ole mitään merkitystä.

Vastakkainasettelu kova/pehmeä tie on itse asiassa harha: hyvin harva on kulkenut pelkästään 'kovaa' tietä ja vielä harvempi pelkästään 'pehmeätä' tietä. Jokainen pitkään judoa harrastanut on kokenut judon kaikkia puolia, painotus on vaan jokaisella yksilöllinen!

Judon vyöarvojärjestelmän takana on (tietenkin) judon pääperiaatteet: itsensä kehittämällä kasvaminen vastuulliseksi judon edistäjäksi ja kansalaiseksi. Kilpailumenestys tukee näitä tavoitteita korkeintaan välillisesti, ja silloinkaan ei tule rikkoa yhteisen hyvän periaatetta vastaan. Ei ole ihme, että Jigoro Kano vanhoilla päivillään yhä enemmän huolestui judokilpailujen jo silloin saamasta kohtuuttomasta huomiosta. Mitähän hän ajattelisi tämän päivän eurooppalaisesta judosta?

Graduointijärjestelmämme tarkistamisen pohjanan olevissa Kodokanin englanninkielisissä arviointiohjeissa pyritään judokan toimintaa arvioimaan seuraavien osa-alueiden perusteella:

- kilpailupisteet nykyisen vyöarvon aikana

- kilpailupisteet edellisen vyöarvon aikana

- vallitsevan harjoitusaktiivisuuden mukaan

- katojen hallinta ja kata-toiminna edistäminen

- tuomaritoiminta

- valmennustoiminta

Lisäksi voidaan huomioida muu toiminta judon hyväksi sekä tapauskohtaisesti myös muita asioita.

Eri osa-alueiden toiminnan laatu on pyritty pisteyttämään, ja tämän tuloksena saadun yleistason perusteella saadaan ohjeellinen etenemisaika sekä kriteerit graduoinnissa vaadittavalle esitystasolle.

Suomen Dan-Kollegion tarkistetut arviointiperiaatteet [Tilanne kevät 1988 ! ]

Suomen judon nuoruudesta ja kapea-alaisuudesta johtuen ei em. Kodokanin tapa ole aivan suoraan sovellettavissa meidän oloihimme. Lähtökohdat ovat kuitenkin samat, ja arvioinneissa pyritään noudattamaan samaa henkeä kuin Kodokanissakin.

Judokan toiminta arvioidaan seuraavilla alueilla max.pisteet

a - kilpailumenestys (shiai ja kata) 10

b - kilpailumenestys ennen nykyistä vyöarvoa 10

c - toiminta matolla (opetus/ohjaus/harjoittelu) 5

d - valmentajatoiminta 5

e - tuomaritoiminta 5

f - kata-toiminta (esitykset, opetus, arvostelu) 5

g - judotutkimus, koulutus, kirjallinen toiminta 5

h - muu judon edistäminen (piiri, alue, liitto jne.) 5

Toimintapisteet eri osa-alueista lasketaan yhteen ja lopputulos vaikuttaa judokan etenemisaikoihin seuraavasti:

yli 25 -> minimiaika

20 - 25 -> 1.5 * min.aika, laaja koe

12 - 19 -> 2 * min.aika, laaja koe

Toista dania ja korkeampaa vyöarvoa varten tulee hakijalla olla vähintään 2 pistettä neljältä eri alueelta!

- kilpailupisteet (erikseen nyk. vyön aikan ja aiemmat)

Huomioidaan varsinaisissa sekä katakilpailuissa saavutetut pisteet siten, että ne jaetaan viidellä ja pyöristetään alaspäin. Esim. passiin merkitty 23 pistettä vastaa 4 toimintapistettä. Yli 50 kilp. pistettä => 10 toim.pistettä=max.

- toiminta matolla (opettaminen, ohjaus, harjoittelu, …)

vuodet*viikoittainen aktiivisuus/2, max. 5 pist. Esim. 3 vuotta * 3 kertaa viikossa/2 => 4 p., (6*1)/2=> 3pist.. Aktiivisesta opetustoiminnasta + 1 p. Yhteensä max. 5 p.

- valmennustoiminta

Valmentajana toimimisesta 1 - 5 pistettä näyttöjen perusteella. Graduointivaliokunta arvioi pisteet. Hakemukseen liitetään valmennettavien saavutukset.

Nykyisen vyöarvon aikana hankitut lisäpätevyydet valmennustoimintaa (perus + laji) B=1, A=2, Kans.=3, muita ?. Yhteensä max. 5 pistettä koko valmennustoiminnasta.

- tuomaritoiminta

Aktiivinen ja menestyksellinen tuomaritoiminta arvioidaan, pisteet pääsääntöisesti tuomariluokan mukaan (C=1, B=2, A=3, kans.väl.B=4, kv.A=5). Erikoistapauksissa +1 tai -1 graduointivaliokunnan harkinnan mukaan. Max. 5.p.

- kata-toiminta

Kata-harjoittelun edistäminen, katojen opetus, esitykset ja arvostelu arvioidaan. Opetuksen tulos oltava havaittavaissa oppilaiden katojen laadussa sekä yleisessä suhtautumisessa kataharjoitteluun. Pisteitä 1-5.

- judon koulutus-, tutkimus,- graduointi- sekä kirjallinen toiminta (kurssit, seminaarit, temapäivät, …)

Kokelas voi hakemukseensa liittää tähän alueeseen liittyvää tuotantoaan. Graduointivaliokunta arvioi toiminnan laadun ja merkityksen käyttäen tarvittaessa ulkopuolista asiantuntemusta. 1-5 pistettä.

- muu judon edistäminen

Judon aktiivinen edistäminen esim. järjestötason toimnnalla (seura, piiri, alue, liitto, kunnalistaso, tuen hankinta eri tahoilta jne.). 1-5 pistettä.

Dan-kollegio käsittelee pari kertaa vuodessa [nykyisin kolme kertaa] saapuneet dan-hakemukset ja päättää tällöin siitä, ketkä hyväksytään seuraaviin dan-graduointeihin. Graduointitilaisuuteen pääseminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että vyöarvokorotus olisi selvä, vaan tämä ratkaistaan vasta itse graduointitilaisuuudessa kokelaan tietojen ja taitojen sekä käyttäytymisen perusteella.

Dan-kollegio saattaa myös pyytää etukäteen jotakin dania täyttämään dan-hakemuskaavakkeen ennen seuraavaa käsittelyä. Tässä tapauksessa Dan-kollegio haluaa tarkemmat tiedot sellaisen danin toiminnasta, jonka se uskoo lähivuosina mahdollisesti olevan valmis seuraavaa dan-astetta varten. Pyyntöä ei pidä tulkita siten, että ko. henkilö on hyväksytty seuraavaan dan-graduointiin, vaan hakemus käsitellään ajallaan kuten kaikki muutkin!

Ylmepien dan-arvojen ollessa kyseessä (3. dan …) on varsin yleistä että Dan-kollegio pyytää henkilötiedot etukäteen. 2. dan-hakijoiden osalta tulee seurojen ja opettajien tai valmentajien olla aktiivisia ja ejdottaa judokalle hakupapereiden täyttöä kunaika alkaa olla kypsä. Näin ei judokan itse tarvitse (eikä tulisikaan!) pohtia sitä, milloin hänen olsisi aika pyrkiä vyöarvossa eteenpäin.

Nykyinen hakemuskaavake tullaan uusimaan lähiaikoina. Kilpailutieto-osa korvataan valokopioilla judopassista, ja näin saadaan tilaa tarkemmille tiedoille judokan muusta toiminnasta judon hyväksi.

Opettajan/valmentajan lausunto on erittäin tärkeä, ja sen tulisi olla lyhyt luonnekuvaus hyvine puolineen ja heikkouksineen. Tämä ei voi olla ylivoimainen tehtävä kenellekään, sillä hakemuksia seuraa kohti ei yleensä ole kovin montaa vuodessa! Pelkkä nimi paperissa ei kerro hakijasta mitään muuta kuin sen, että suosittelija ei ole viitsinyt asian etten lainkaan vaivautua. Opettajan tai valmentajan puuttuessa voinee aluegraduoija antaa lausuntonsa.

On myös huomattava, että suosittelijan rooli ei suinkaan lopu tähän, vaan hänen tulee tuntea vastuunsa ja varmistaa loppuun asti että kokelas on valmis itse kokeeseen!

Dan-Kollegio soveltaa edellä mainittua toimintapistemenettelyä saadakseen mahdollisimman monipuolisen kuvan hakijan toimnnasta judon hyväksi. Toimintapisteiden summa antaa osviittaa siitä, onko kokelaan aika mennä kokeeseen.

Karsintaan vaikuttaa kuitenkin myös muut asiat, lähinnä juokan yleinen käytös ja henkinen kypsyys, joita ei voida pisteyttää, mutta jotka kyllä vuosien mittaan näkyvät judokan toiminnassa.

Judon kasvattavan merkityksen huomioiden voitaneen kuitenkin todeta, että tällaiset esteet ovat yleensä voitettavissa pitkän, monipuolisen ja vastuuntuntoisen judoharrastuksen myötä.

Dan-Kollegio palauttaa hakemukset varustettuina kommentein karsinnan syystä hakijoille, joiden on toimitettava uudet (tai täydennetyt) hakemukset Dan-kollegiolle heidän pyrkiessään seuraavan kerran vyökokeeseen.

Myös niiden judokoiden, joilla nyt on sisällä hakemus joka on jo kerran karsittu, tulee toimittaa uusi hakemuslomake ajankohtaisine tietoineen Dan-Kollegiolle.

Päätös vyöarvokorotuksesta tehdään kokelaan graduointitilaisuudessa esittämien suoritusten perusteella. Kolmanne danin ja sitä korkeampien osalta lähetetään Kodokaniin suositus, mutta 1. ja 2. danin arvot myönnetään Suomessa.

Graduointitilaisuudessa testataan judokan taidot ja tietämys siten, että ylensä pienemmillä toimintapistemäärillä kokeeseen tulleita pyydetään esittämään asiat hyvin perusteellisesti. On aina syytä varmistaa, että osaa asiansa, kysyttiinpä mitä tahansa judoon liittyvää, vaikkakin se vaadittaisiin vasta seuraavan tason vyökokeessa! Graduointitilaisuudessa huomioidaan myös kokelaan asenne judoon ja sen eri muotoihin.

Judokan iän kasvaessa hänen fyysiset edellytykset suoriutua erilaisista liikesarjoista jonkun verran heikkenevät. Hidastuneet liikkeet ja pienentyneet liikeradat eivät kaada koetta, mikäli niiden takana kuitenkin on vankka tietämys siitä, miten tekniikat tulee suorittaa ja oikeita asioita osataan korostaa. Vanhemman danin tulee pystyä toimimaan opettajana, ja ellei hän tähän pysty, on hyvin kyseenalaista ansaitseeko hän vyöarvon korotusta lainkaan.

Myös fyysiset vammat ja kulumiset on otettava huomioon graduointitapahtumassa niin, että ei esim. selkävaivaisen tarvitse suorittaa raskaita nostoja tms. Lähtökohtana on kuitenkin pidettävä sitä, että jokainen joka aikoo vyöarvokorotuksen saada, myös käy suorittamassa kokeen.

Menneen talven aikana on joskus puhuttu graduointijärjestelmän 'uudistamisesta'. Todettakoon kuitenkin, että se, mitä ollaan tehty on ainoastaan graduointijärjestelmämme perusteiden selventämistä sekä menettelytapojen kehittämistä Dan-kollegiota varten.

Uudistettu dan-hakemuslomake ja edellä kuvattu toimintapistemenettely on kehitetty ensisijaisesti varmistamaan hakijan oikeus hänen toimintansa perusteelliseen ja monipuoliseen arviointiin. Samalla ollaan toki myös haluttu helpottaa Dan.Kollegion toimintaa.

Uskomme että tehty graduointijärjestelmämme tarkistaminen tulee omalta osaltaan edistämään Suomen judon kehittymistä kannustamalla judokoitamme monipuoliseen ja vastuuntuntoiseen judoharrastukseen.

Tässä seurasi muutamia käytännön ohjeita liittyen kevään 1988 tilanteeseen…